Alla kuvaukset  erilaisista jalkavaivoista

Näitä tyypillisiä vaivoja tulee jossain vaiheessa jokaiselle meistä.  Jokaiseen vaivaan on olemassa hoitokeino, joten varaathan aikasi ajoissa nettiajanvarauksesta, jotta vaiva ei pääse kroonistumaan ja se on helpompi hoitaa ajoissa kuntoon. Jos et ole varma, onko vaivasi juuri sellainen, jollaista voi kuntouttaa, niin laitathan asiasta sähköpostia tai soita. Nettiajanvarauksiin pääset ajanvaraus -sivulta.


Jäykkä nilkka, nilkan kiputilat

Jäykkä nilkka on hyvin yleinen vaiva monelle meistä. Askeleet voivat tuntua raskailta, kyykyt eivät onnistu ja nilkat ottavat niin sanotusti kiinni. Kävellessä jäykkä nilkka ei koukistu tarpeeksi, jolloin keho kompensoi tätä kiertoliikkeillä, mikä aiheuttaa uusia alaraajavaivoja.

 

Jäykkä nilkka on yleensä joko toiminnallinen tai rakenteellinen. Toiminnallinen, eli pehmytkudosperäinen, jäykkä nilkka syntyy mm. kireästä pohjelihaksesta joka johtaa kireään akillesjänteeseen. Mikäli nämä lihakset kiristävät, niin kyykkyyn on hankala päästä. Rakenteellinen jäykkä nilkka voi taas johtua mm. telaluun kaulan paksuuntumisesta. Hoitomuotona jalkaterapiassa millainen nilkka on liikkuvuudeltaan ja jäykkyydeltään, avataan nilkkaniveliä mobilisoimalla ja tehdään harjoitteita, joilla ylläpidetään nilkkanivelen liikkuvuutta kotikonstein.  

 

Nilkan kiputiloja on erilaisia ja niistä varmuuden saa vain tutkimalla. Nilkkaan kohdistuu paljon rasitusta kävellessä ja juostessa (esim. ylämäet, asvaltti, polut, hypyt), joten kiputilat ovat yleisiä. Yleensä kysymyksessä on rasitusvamma ja akuuttihoito helpottaa. Toisinaan kyseessä on krooninen vamma, mikä on tullut aikaisemmin, lähtenyt itsestään ja palaa ajoittain takaisin rasituksen yhteydessä tai rasituksen jälkeen. Jalkaterapiakäynnillä tutkitaan nilkan liikkuvuus ja etsitään nilkan asentoa kevyesti kääntelemällä, missä kipu on ja mistä asennosta se tulee. Näin pääsemme selville, miten edetä ja mitä tehdä. Jos kipu estää kokonaan astumisen, on syytä mennä ensin lääkäriin ja pyytää lääkäriä kuvauttamaan nilkan mahdollisten vammojen paikantamiseksi. Tämän jälkeen kuntoutus on tärkeää.

 


Vaivaisenluun hoito ja kuntoutus

Vaivaisenluu on yksi tavallisimmista jalkaterän virheasennoista. Vaiva on yleensä itseaiheutettu tai perinnöllinen. Merkittävämpänä ulkoisena tekijänä ovat korkeakorkoiset ja ahtaat kengät sekä yllätys-yllätys liian kireät sukat. Vaivaisenluu tarkoittaa sitä, että isovarpaan tyvinivel on lähtenyt kääntymään sisäänpäin muita varpaita kohden. Nivel voi olla todella kivulias, se punoittaa ja vaikeuttaa hyvien kenkien löytämistä ja kävelemistä. Monet harkitsevat jopa vaivaisenluun leikkausta jalkaterän kipujen vuoksi. 

 

Jalkaterapiassa tutkitaan millainen vaivaisenluu on liikkuvuudeltaan, miten se vaikuttaa kävelyssä tapahtuvaan varvastyöntöön ja miten/mitkä kengät hankaavat niveleen. Kuntoutushoitomuotona käytetään mm. saksalaista spiraalidynamiikkaa ja tehdään harjoitteita, joilla vähennetään vaivaisenluun kipua ja ylläpidetään sen liikkuvuutta.

 


Vaivaisenluu ja kengät

Vaivaisenluusta kärsivien on hyvin hankalaa löytää sopivat kengät itselleen. Vaivaisenluu yleensä hankautuu kenkää vasten niin, että jalka punoittaa ja on hyvin kivulias. Tärkeintä on löytää kengät, joissa on leveä ja suora lesti. Myös pintamateriaalilla on väliä, sillä esim. nahka ja kangas antavat myötä eivätkä hankaa vaivaisenluuta, mutta muut pintamateriaalit estävät vaivaisenluun liikkuvuutta ja pakottavat jalan tiettyyn asentoon. Muista myös oikeankokoisten sukkien tärkeä rooli.

 

Jalkaterapeutin vastaanotolla katsomme jalkaasi ja analysoimme vaivaisenluusi liikkuvuuden ja näin ollen voin suositella juuri sinulle sopivia kenkiä. Uusien kenkien myötä myös kuntoutus on tärkeää, jotta vaivaisenluun saa kivuttomaksi ja kävelyn helpommaksi. Asiakkaistani >90%:sti olen saanut kivun pois vaivaisenluusta. 

 


Polvikipu, polven nivelrikko, jäykkä polvi, polvileikkauksen jälkeinen kuntoutus

Monet huomaavat, että polvikipu ilmenee rasituksessa esim. pitkästä kävelystä, juoksulenkistä tai kyykyistä. Polvikivuiksi luokitellaan ovat mm. juoksijanpolvi, hyppääjänpolvi tai linjausvirheestä alkanut nivelkipu. Jääpussi voi auttaa akuuttiin kiputilaan, mutta tärkeintä on varmistaa polvien linjaus suhteessa muuhun kehoon sekä polvea ohjaavien lihasten vahvistaminen. Korjaamalla linjauksen polvikivut vähenevät, kun nivelet ovat oikeassa, luonnollisessa asennossa eivätkä lihakset kiristä.

 

Polvileikkauksen jälkeinen kuntoutus ja polven nivelrikon kuntoutus on yksilöllistä, mutta tärkeintä on saada polven alueen lihakset jälleen vahvaksi. Nivelrikon myötä polven liikkuvuus vähenee ja kipuja ilmenee. Mitä pidempään polvea liikuttaa, sitä kauemmin se pysyy liikkuvana ja kivut helpottuvat. Paikoilleen jääminen niin polven nivelrikon kohdalla kuin polven leikkauksen jälkeen, on pahinta. Kuntoutus on aloitettava mahdollisimman pian ja siinä jalkaterapeutin ammattillinen näkemys on avuksesi.

 

Polvikipu on usein vahingossa itseaiheutettua ellei kyseessä ole trauma. Itseaiheutettu polvikipu johtuu yleensä tottumistavasta nousta ylös tai kyykistyä, jolloin linjaukseen ei kiinnitetä huomioita ja keho kompensoi tätä tapahtumaa ottamalla "vauhtia" mm. alaselän lihaksista ja näin saadaan selkäkin kipeäksi. Jalkaterapiassa tutkitaan koko pystyasento päästä varpaisiin ja alaraajojen linjaus, kuten polvien linjaus seistessä, kyykistyessä ja käveltäessä. Hoidon aikana tutkitaan samalla lihasvoimat ja lihasheikkoudet, jotka voivat aikaansaada linjaukseen muutoksia. Hoitomuotona vahvistetaan oikeita lihaksia, rentoutetaan kireät lihakset sekä tehdään harjoitteita, jotta koko alaraajojen kunto kohenee.

 


Lattajalka

Kansantermi "lättäjalka" diagnosoidaan yleensä kevyin perustein. Pitkittäiskaari ja poikittaiskaari saattavat näyttää madaltuneilta, mutta se ei tarkoita, että kyseessä olisi välttämättä lattajalka. Jalkaterän lihakset saattavat olla niin heikot, että ne eivät pidä jalkaterän rakennetta kunnossa, jolloin jalka näyttää lässähtäneeltä. Huomioithan, että nämä kriteerit eivät päde lasten jalkoihin. Lasten jalat ovat normaalissa kehitysvaiheessa "lattajalat", kunnes lihakset kasvavat ja kehittyvät.

 

Lattajalka on joko toiminnallinen tai rakenteellinen, eli se on tullut lihasheikkoudesta ja "jalan väärästä käytöstä" tai sitten se on ollut syntymästä asti. Toiminnallinen lattajalka tarkoittaa mm. sitä, että jalkaterän lihakset ovat heikot, nivelissä voi olla yliliikkuvuutta tai henkilöllä on ylipainoa. Nämä asiat tekevät jalasta lattajalan näköisen, mutta oletko katsonut miltä jalan muoto näyttää märältä kuivalle astuttaessa? Mikäli jalkaterä on normaalin näköinen painannassa, niin jalka ei ole lattajalka. Yksinkertaista. Rakenteellinen lattajalka, eli luustoperäinen, tarvitsee yksilölliset tukipohjalliset ja harjoitusohjelman, jotta jalkaterän nivelet pysyvät liikkuvan, mikä on tärkeintä. 

 

Jalkaterapiassa tutkitaan nopeasti onko lattajalka -termi aiheellinen. Hoitomuotona tehdään harjoitusohjelma, jolla vahvistetaan jalkaterän pieniä lihaksia, millä vähennetään kipuja ja parannetaan jalan oloja. Toiminnallinen lattajalka ei tarvitse tukipohjallisia.

 

Mikäli kyseessä on toiminnallinen lattajalka ja henkilö käyttää yksilöllisiä tukipohjallisia, mutta ei harjoita jalkaterän lihaksia, lihakset voivat passivoitua ja asentomuutosta on vaikeampi kuntouttaa.

 


Luupiikin hoito, luupiikki kantapäässä, luupiikki kantapäässä ja sen venytys

Luupiikki on suurella osalla väestöstä, mutta harvalla se oireilee. Luupiikki on kantaluuhun kasvanut ulkoma, mikä painaa kantakalvoa kävellessä varvastyöntö-vaiheen aikana. Luupiikki on kirurgisesti poistettavissa, jos ortopedi näin katsoo. Yleensä hoitomuotona on kortisonipistos yksi tai kaksi kertaa tietyn määräajan puitteissa. Luupiikin pystyy diagnosoimaan varmuudella vain kuvauttamalla jalka esim. röntgenissä. Jalkaterapeuttina voin todeta, että luupiikkiin on mahdollisuus ja hoitomuotona on yleensä kevyt kantaluun käsittely ja pehmustetut pohjalliset. 

 

Luupiikkiä ei voi venyttää pois. Jalkapohjan kalvoa voi yrittää venyttää, mutta se ei poista luupiikkiä. Jos jalkapohjan kalvo on todella kireä, se voi itsessään ärsyttää kävellessä ja aiheuttaa kipua, minkä voi luulla johtuvan luupiikistä. Jalkaterapeutin vastaanotolla kyseinen asia varmistuu, onko kyseessä mahdollinen luupiikki vai kireä kantakalvo.

 


Plantaarifaskiitin hoito ja venytys

Plantaarifaskiitti on kantapään sisäreunalla esiintyvä kipu kuormitustilanteessa. Kyseessä on tulehdustila kantakalvon kiinnityskohdassa. Plantaarifaskiitti ei ole aina suorassa yhteydessä luupiikkiin. Vaiva on sinnikäs kroonistuessaan ja sitä on hankala saada kokonaan poistumaan. Tulehduskipulääkekuuri voi auttaa, mutta siitä kannattaa keskutella ensin lääkärin kanssa, jotta osaa ottaa oikeat määrät krooniseen tulehdukseen. 

 

Moni hoitaa plantaarifaskiittia venytyksellä ja se voi helpottaa oireita alkuun, mutta tulehdusta se ei hoida pois. Vaiva palaa ajoittain jos sille ei tee muuta, kuin venyttää. Plantaarifaskiitissa on yleensä arpikudosta kiinnityskohdassa, mikä aiheuttaa kipua liikkeessä. Oikeanlaisten kenkien pitäminen on tärkeää hoidon aikana, mikä voi kestää jopa vuoden. Jalkaterapeutin vastaanotolla käymme läpi hyviä harjoitteita, mitä voit tehdä helpottaaksesi jalan kipua ja ohjataan oikeanlaisten kenkien pitämiseen. Vaiva helpottaa harjoitteilla pitkäksikin aikaa.

 


Jalkapöydän kipu ja turvotus, päkiän kipu, mortonin neurooma

Jalkapöydässä voi olla monenlaisia kiputiloja. Yksi voi olla päkiässä ja toinen jalkapöydän päällä. Vaivan sijainti täytyy selvittää, jotta oikeanlainen kuntoutus onnistuu. Jalkapöydän kipu voi johtua esim. hermopinteestä, eli mortonin neuroomasta. Hermopinne voidaan harjoitteiden avulla avata ja kipu helpottuu huomattavasti. Vaivaan voi myös käyttää pohjallisia, joissa on metatarsalbar päkiän alla. Normaalit pohjalliset eivät vaikuta mortonin neuroomaan.

 

Jalkapöydän kipu voi myös johtua känsästä, syylästä tai kovettumasta. Näitä ei välttämättä erota toisistaan, varsinkaan jos kovettumaa on känsän tai syylän päällä. Jalkaterapeutti erottaa nämä ihomuutokset toisistaan ja asiaan saadaan vastaus. Jalkapöydän kiputiloissa ja hermopinteessä on tärkeää löytää sopivat kengät kuntoutuksen ohella. Helpoilla harjoitteilla saadaan kivut kuriin ja kipu säilyy poissa oikeanlaisia kenkiä pitämällä. Liian kapeat kengät altistavat mortonin neuroomalle. Yli 90% asiakkaistani on saanut mortonin neurooman pois annetuilla harjoitteilla. 

 

Jalkapöydän turvotus on yleistä. Se on yleensä ns. "päiväturvotusta", mikä tulee työpäivän jälkeen pitkään istumisesta ja kenkien pitämisestä koko päivän ajan. Kengät jalassa jalat eivät saa ilmaa ja jalkahiki hauduttaa jalkoja. Jos kyseessä ei ole "päiväturvotus", niin on syytä tulla lymfaterapeutin vastaanotolle, jolloin nesteet saadaan liikkeelle ja turvotus pienenee. Jalkaterapeuttina ja lymfaterapeuttina annan myös jumppaohjeita, joilla turvotusta voi vähentää työpäivän aikana.

 


Jalkaterän pronaatio

Jalkaterän pronaatio on normaali vaihe kävelyn aikana. Jalka pronatoituu kaikilla ja aina kävellessä sekä juostessa. Näin keho ja nivelet joustavat antaen luonnollista iskunvaimennusta. Liiallinen jalkaterän pronaatio johtuu yleensä lattajalkaisuudesta, josta kerrotaan ylempänä. 

 

Juoksulenkkareissa on yleensä pronaatiotuki, mikä estää jalan kääntymisen sisäänpäin. Jos jalkaterän rakenne on normaali, ei pronaatiotuelle ole tarvetta. Se estää jalkaterän luonnollisen joustavuuden. Jalkaterapiassa tutkitaan, millainen jalan rakenne on ja onko pronaatiotuelle tarvetta. Jalkaa voi myös harjoittaa vahvemmaksi, jolloin lihakset vahvistuvat ja pronaatiotukea ei tarvita. Pohjalliset yleensä passivoittavat jalkaterän lihakset liialla tuella.

 


Lonkkaleikkauksen kuntoutus, lonkan kuntoutus

Lonkan kuntoutuksessa määritellään, mistä asennosta kipu tulee ja mikä on lonkan liikkuvuus. Samoin, kuin polvileikkauksessa tai missä tahansa muussa leikkauksessa, jälkikuntoutus on tärkeää. Lonkan liikkuvuutta on ylläpidettävä ja harjoitteita tehtävä, jotta lihakset lonkan alueella vahvistuvat. 

 

Leikkauksen jälkeen tulee myös turvotusta, mikä vaikeuttaa liikkumista ja saattaa aiheuttaa kipua. Lymfaterapialla ja jalkaterapeutin kuntoutusohjeilla lonkan liikkuvuus paranee, lihakset vahvistuvat ja kivut helpottuvat. 

 


Jalat turvoksissa, mikä avuksi?

Jalkojen turvotus voi johtua huonosta nestekierrosta kehossa. Imusuonisto ei välttämättä vedä ja nestettä kertyy jalkoihin painovoiman ansiosta. Jalat ovat alaspäin ja nesteet "putoavat" yleensä nilkkoihin. Mikäli turvotusta esiintyy päivittäin ja se ei lähde yön aikana pois, on syytä tulla lymfaterapeutin vastaanotolle, jolloin vaiva määritellään ja hoidetaan. 

 

Jalkojen turvotus ikäihmisillä on vielä yleisempää aineenvaihdunnan hidastumisen myötä. Turvotus yleensä pahenee ja liikkuminen hankaloituu. Välttääkseen turvotuksen lisääntymistä, tulisi lymfaterapiassa käydä säännöllisin väliajoin. 

 

Lymfaterapian lisäksi hoitona on hyvä käyttää kompressiotukisukkia, jotka tasapainottavat jalkojen paineet päivän aikana. Näin turvotusta ei kerry niin paljon. Tukisukat ilman lymfaterapiaa ei välttämättä toimi hoitokeinona. Nesteet täytyy saada jaloista liikkeelle ennen kuin tukisukat vedetään jalkaan.

HUOM! Osaathan pukea tukisukat päivittäin oikeaan aikaan ja oikealla tavalla?

 


Jalan asento vaikuttaa juoksuun

Jalan asento vaikuttaa juoksuun selvästi. Vääränlainen asento, esim. jalkaterät ulospäin tai ylipronaatio vaikuttavat koko kehon toimintaan juostessa. Rasitettaessa jalkoja väärässä asennossa ja kovassa kuormituksessa voi tuloksena olla esim. luupiikki, tulehdus akillesjänteessa, jalkapohjassa tai sääressä. 

 

Juostessa kanta-astunnalla (kuten suurin osa meistä juoksee) altistetaan kantaluu monikymmenkertaisesti kehon painolle ja tämä toistuu jokaisella askeleella juoksulenkin pituudesta riippumatta. Juostessa päkiävoittoisesti (kuten kilpajuoksijat) pitkää matkaa altistat akillesjänteet ja jalkapohjan tulehduksille. Päkiävoittoinen juoksutyyli on suunniteltu ainoastaan lyhyille matkoille, kuten 100 m spurtti. Välttyäksesi pahimmilta vammoilta tulisi alaraajojen asento kartoittaa, jotta tiedät millaiset kengät ja millainen alusta on sinulle hyväksi. Muuttamalla juoksuasentoa ennen harjoittelun aloittamista, pääset juoksemaan helpommin ja vähemmillä vammoilla.

 

Muista: Ihmistä ei ole luotu juoksemaan. Meidät on luotu kävelemään, siksi meillä on kantapäät. Eläimet on luotu juoksemaan, siksi niillä ei ole kantapäitä.  


Kipu kävellessä

Kävelyn aikana kipua esiintyy jaloissa useimmalla meistä jossakin vaiheessa elämää. Kipu voi olla kantapäässä, jalkapohjassa, päkiässä, varpaissa tai pitkittäiskaaressa. Kipu on ärsyttävä, vaikka ei välttämättä voimakasta. Se estää meitä kävelemästä ja vaikeuttaa kenkien pitämistä. Yleensä kipu on rasituksesta tai asentomuutoksesta johtuvaa. Välillä muutamme kävelytyyliä jostain muusta kivusta johtuen (esim. polvessa olevasta). Tällöin kompensoimme vaadittavaa liikettä jostain muualta kehosta ja aiheutamme enemmän hallaa jalkoihin. 

 

Kävely kannattaa tarkastuttaa, mikäli tuntuu, että se on muuttunut tai, jos kipu estää kävelemästä. Alaraaja-analyysillä tämä selvitetään. Käynnillä tarkastetaan pystyasento, liikkuvuudet, kävely ja palpoiden jalkojen kunto. Vaiva voi myös olla rakenteellinen, mutta sekin selviää. 

 

Meidät on luotu kävelemään ilman kipuja. 


 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Perusteet - mitä muuta se vaatii?