Vastaanotollani nähtyjä jalkavaivoja. Kaikkia on autettu.

  • Jäykkä nilkka
  • Vaivaisenluun kuntoutus
  • Lattajalka, "lättäjalka"
  • Luupiikki
  • Plantaarifaskiitti
  • Kipu kantapäässä
  • Jalkapöydän kipu ja turvotus
  • Mortonin neurooma
  • Jalan virheasento
  • Kävelyn tuoma kipu

Jäykkä nilkka

Jäykkä nilkka voi tulla helposti kenelle tahansa meistä. 

Yleisimmät syyt: kireät lihakset pohkeen ja säären alueella, nilkkanivelen huono asento esim. rasituksesta tai jalan rakenne.

Mitä tehdä?: Nilkkaniveltä täytyy mobilisoida, eli liikuttaa, jotta se pääsee taas liikkuvammaksi ja joustavammaksi. Samalla täytyy katsoa nilkan asento rasituksessa, jotta jäykän nilkan voi välttää. Rasittava liikunta edesauttaa jäykän nilkan syntymistä.

 

Jäykkä nilkka on yleensä oireeton. 


Vaivaisenluun hoito ja kuntoutus

Vaivaisenluu on yksi tavallisimmista jalkaterän virheasennoista.

Yleisimmät syyt: Vaiva on joko itseaiheutettu tai voimakkaasti perinnöllinen. Merkittävimpinä ulkoisina tekijöinä ovat ahtaat kengät sekä yllätys-yllätys liian kireät sukat. 

Mitä tehdä?: Isovarpaan nivel kaipaa käsittelyä ja jumppaa. Ahtaissa kengissä varpaan nivel on vinossa, mikä ei tue nivelen luonnollista liikkuvuussuuntaa. Tämä suora suunta täytyy löytää, jotta vaivaisenluu ei pahene ja se voi jopa suoristua. Kengät täytyy yleensä uusia leveämpään malliin.

 

Vaivaisenluu on oireettomana yleensä vain esteettinen ongelma.


Lattajalka

Lattajalka / lättäjalka tarkoittaa jalkaa, jossa pitkittäiskaari on madaltunut.
Yleisimmät syyt: Lihasten heikkous nilkan, säären ja jalkaterän alueella. Perinnöllisesti rakenteellinen, eli luiden asennon vuoksi madaltunut. Erityisen kivulias lattajalka on rasituksessa. 

Mitä tehdä?: Jos kyseessä on lihasheikkous, niin on tärkeää jumpata jalkaa ja erityisesti nilkkaa vahvemmaksi, jotta asento ei pahene ja kivut voidaan välttää.

 

Lattajalka on yleisemmin lihasten heikkouden perusta.


Luupiikki

Luupiikki on suurella osalla väestöstä, mutta harvalla se oireilee. Luupiikki on kantaluuhun kasvanut ulkoma, mikä painaa kantakalvoa kävellessä varvastyöntö-vaiheen aikana.

Yleisimmät syyt: Perintö, liiallinen rasitus, trauma/vamma.

Mitä tehdä?: Jos luupiikki on suuri, niin se on kirurgisesti poistettava. Pienellä luupiikillä voi elää oireettomasti, kun varmistaa, että jalkapohjan kantakalvo ei kiristä liikaa ja jalka on muutenkin vahva.

 

Luupiikin voi havaita kantapäätä puristamalla, mutta varman tuloksen saa ainoastaan RTG-kuvista.


Plantaarifaskiitin hoito ja venytys

Plantaarifaskiitti on kantapään sisäreunalla esiintyvä kipu kuormitustilanteessa. Kyseessä on tulehdustila kantakalvon kiinnityskohdassa.

Yleisimmät syyt: Liiallinen kuormitus, vamma/trauma.

Mitä tehdä?: Jalkapohja täytyy saada joustavammaksi ja kävely katsottua oikeanlaiseksi, jotta se ei rasita tulehtunutta kohtaa. Kenkien ja sukkien rooli on tärkeä huomioida vaivan akuutissa vaiheessa.

 

Plantaarifaskiitti diagnosoidaan hyvin pienin perustein.


Kipu kantapäässä

Kipu kantapäässä on yleensä harmiton, mutta ärsyttävä. Kyseessä voi olla tulehdustila kantapään rasvapatjassa tai kuormituksen aiheuttama trauma.

Yleisimmät syyt: Vääränlainen kuormitus, vamma/trauma.

Mitä tehdä?: Ensin täytyy selvittää onko kyseessä tulehdus vai trauma. Täytyy selvittää myös missä vaiheessa kuormitusta tai lepoa kipu tulee. Kenkien rooli on tärkeää paranemisvaiheessa. Yleensä nämä paranevat itsestään, jos pahinta kuormitusta vältetään muutaman päivän/viikon ajan.

 

Kipu kantapäässä on ärsyttävä ja haittaa kävelemistä, eikä aina tiedetä, mistä kipu on saanut alkunsa.


Jalkapöydän kipu, päkiän kipu, mortonin neurooma

Jalkapöydän kipu / päkiän kipu ovat hyvin yleisiä vaivoja, jotka tulevat ja menevät jokaisella meistä. 

Yleisimmät syyt: Mortonin neuroma, känsä, kovettuma, syylä, lihasheikkous, yliliikkuvat nivelet, väärä kuormitus.

Mitä tehdä?: Ensin täytyy tietää, mitä jalassa on. Känsät, kovettumat ja syylät täytyy ottaa jalkojenhoidossa pois, mutta muut saa jumppaamalla siihen kuntoon, että kivut helpottuvat.

 

Päkiä kuormittuu kävellessä eniten, ja on siksi usein kipeä. 


Jalkaterän pronaatio / pronatoiva jalka

Jalkaterän pronaatio on normaali vaihe kävelyn ja juoksun aikana. 

Yleisimmät syyt kipuun: Liian tuetut kengät, vääränlainen kuormitus, jalkaterän lihasten heikkous.

Mitä tehdä?: Jumpata-jumpata-jumpata, katsoa oikein kuormitettu kävelytyyli, varmistaa oikeanlaiset kengät.

 

Tukipohjalliset eivät pelasta jalan ylipronaatiota.


Jalkojen turvotus

Jalkojen turvotus voi johtua huonosta nestekierrosta kehossa. 

Yleisimmät syyt turvotukseen: Hidastunut aineenvaihdunta, leikkaus, trauma, perinnöllisyys.

Mitä tehdä?: Turvotusta voi jumpata, jolloin aineenvaihdunta vilkastuu ja nesteet vähenevät. Tai tulla lymfaterapiahoitoon, jolloin vilkastutetaan aineenvaihduntaa käsin.

 

Jokaisella meistä on ns. päiväturvotusta jaloissa työpäivän jälkeen. Tämä lähtee aamuun mennessä tasaantumaan.


Juoksutyyli

Kantavoittoinen juoksutyyli (kuten suurin osa meistä juoksee) altistaa kantaluun monikymmenkertaisesti kehon painolle. 
Päkiävoittoinen juoksutyyli on suunniteltu ainoastaan lyhyille matkoille, kuten spurtti.

Yleisimmät syyt: Kevät.

Mitä tehdä?: Juoksu kannattaa aloittaa heti oikein kuormitettuna, jotta vammoilta vältyttäisiin. Juoksutyyli täytyy analysoida.

 

Ihmistä ei ole luotu juoksemaan. Meidät on luotu kävelemään, siksi meillä on kantapäät. 


Kipu kävellessä

Kantapään, jalkapohjan, päkiän, varpaiden tai pitkittäiskaaren kipu tulevat vastaan aktiivisilla kävelijöillä.

Yleisimmät syyt: liikarasitus, vamma, huonot kengät, kävelytyyli, kävelyalusta.

Mitä tehdä?: Kävely tulee analysoida, jotta pieniä muutoksia voi tehdä. Kävelemistäkin voi jumpata.

 

Käveleminen on luonnollinen tapa liikkua ilman kipuja.


 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 Havainnekuva Copyright by Anna Rask-Valariutta

Yhteystiedot

Jalkaterapeutti (AMK) 

Vodder-Lymfaterapeutti

 

 

Tmi Anna Rask

Anna Rask-Valariutta

 

 

puh: 040 8436318

rask.anna2(at)gmail.com

 

www.tmiannarask.com

Y-tunnus: 2591746-4



Käyntiosoite: Niittaajankatu 1, 00810 Helsinki (Herttoniemenranta)


Valviran rekisteröimä terveydenhuollon ammattilainen jalkaterapeutti (AMK).

Suomen toisen virallisen lymfaterapiakoulutuksen, Vodder-Lymfaterapeutit ry:n, käynyt lymfaterapeutti.