Voinko tulla lääkärin lähetteellä?

Lääkärit kirjoittavat vain fysioterapia-lähetteitä, jotka eivät käy jalkaterapeutin vastaanotolle. Lääkäri voi kuitenkin suositella lähetteessä jalkaterapiaa, jolloin lähetettä voi käyttää, mutta käynneistä ei tule KELA-korvausta. 

 

Lymfaterapia ei ole KELAn suorakorvauspiirissä, vaan jokainen tapaus mietitään KELAn toimesta erikseen. Yleensä hoidosta ei saa KELA-korvausta, mutta jos sinulla on lähete niin ota se mukaan. 

 

KELA-korvattava lymfaterapia:

- Rintasyöpäleikkaus tai muu laaja kirurginen toimenpide

- Laaja kirurgisen toimenpiteen tulee ensisijaisesti kohdistua vartalon,  kainalon tai nivustaipeen alueille.

- Sädehoito nivustaipeeseen, lantioon tai kainaloon

-Krooninen infektio (lähinnä erysipelas)

-Synnynnäinen imusuoniston kehityshäiriö, myös myöhemmällä iällä ilmenevä.

(LÄHDE: KELA)

Miten pukeudun käynnille?

Jalkaterapia-käynnille suosittelen ottamaan mukaan sortsit, jotta samanaikaisesti nähdään polvet. Juoksu/kävelylenkkarit mukaan, mikäli nimenomaan rasitus aiheuttaa vaivaa jalkoihin. T-paita tai naisilla toppi ovat erinomaisia analysoitaessa kävelyä tai juoksua. Mukavat ja rennot vaatteet toimivat aina. Satunnaisesti jalkaterapia-käynnillä tutkitaan myös lonkan aluetta, jolloin asiakkaan toivotaan olevan alusvaatteisilleen.

 

Lymfaterapia-käynnillä tavanomaisesti ollaan alusvaatteisilleen, jotta voidaan hoitaa tarvittaessa koko keho päästä varpaisiin. Vastaanotolla on aina peittoja ja pyyhkeitä lämmittämässä hoidon aikana.

Milloin minun kannattaa tulla jalkaterapeutin vastaanotolle?

Jalkaterapeutin vastaanotolle kannattaa tulla aina, kun jaloissa, nilkoissa tai polvissa on kipua esimerkiksi rasituksesta johtuvaa. Vaiva tutkitaan ja lähdetään tekemään yhteistä hoitosuunnitelmaa asiakkaan kanssa.

 

Jalkaterapeutin vastaanotolle kannattaa tulla myös silloin, kun haluat, että sinulle tehdään laaja alaraaja-analyysi ja tutkitaan tarvitseeko asiakas tukipohjallisia vai ei. 

Milloin minun kannattaa tulla lymfaterapeutin vastaanotolle?

Lymfaterapeutin vastaanotolle kannattaa tulla, kun huomaat, että kehossasi, esimerkiksi säärissäsi, on turvotusta, mikä ei tahdo lähteä muutaman päivän kuluessa. Yhtäkkiä tulleet turvotukset lähtevät yleensä nopeasti 1-2 lymfaterapiakäynnin jälkeen. Mikäli turvotusta ei hoidata, kun se ilmenee, voi mahdollisuutena olla, että turvotus jämähtää kehoon ilman, että sitä saadaan enää liikkeelle. 

 

Aina ei tarvitse olla turvotusta, jotta voisi lymfaterapeutin vastaanotolle tulla. Suurin osa kokee lymfaterapiakäsittelyn miellyttäväksi ja hyödylliseksi, näin ennaltaehkäistään turvotuksia, paineen tunnetta tai kipua. Hyvin ohut iho altistaa suonikohjuille, mikäli niitä on sukurasitteena, lymfaterapiakäsittely kerran kuukaudessa ennaltaehkäisee suonikohjujen syntymistä. 

Mikä eroa on jalkaterapeutilla ja jalkahoitajalla?

Jalkaterapeutilla on 3,5 vuoden ammattikorkeakoulutus ja painopiste on asiakkaan jalkojen kuntoutus. Jalkahoitajilla on noin 6kk koulutus ja heidän painopisteensä on asiakkaan hemmottelu. Suurin osa jalkaterapeuteista on suuntautunut kuntouttamaan diabeetikoiden jalkahaavoja. Jalkahoitajat saavat hoitaa vain terveitä ihmisiä. 

 

Jalkaterapeutit tekevät myös yksilöllisiä tukipohjallisia tarpeen mukaan ja analysoivat kävelyä, jalkojen kuormitusta, nivelten liikkuvuutta, diabeetikoilla tuntotestejä ja ohjaavat oikeanlaisten kenkien käyttöön. Osa jalkaterapeuteista on suuntautunut ns. toiminnalliseen jalkaterapiaan, eli kuntoutetaan asiakkaan rasituksesta kipeytyviä jalkoja, polvia, nilkkoja. Ohjataan oikeanlainen juoksuasento, analysoidaan juoksu ja kävely sekä ohjataan oikeanlaiset kengät.

Mitä eroa on jalkaterapeutilla ja fysioterapeutilla?

Molemmilla ammattikunnilla on 3,5 vuoden ammattikorkeakoulutus, usein samassa toimipisteessäkin. Fysioterapeutit ovat koko kehon asiantuntijoita ja jalkaterapeutit alaraajojen asiantuntijoita. Jalkaterapeutit käyttävät koko 3,5 vuotta pelkästään alaraajoihin, kun taas fysioterapeutit 3,5 vuotta koko kehoon. Näin ollen jalkaterapeuteilla on yleensä syvempi näkemys nimenomaan jalkaterän alueen kipuihin ja asentomuutoksiin. Kuntoutusmenetelmissä ja jumppaohjeissa on pieniä eroja.