Tukisukat ja elämä

Tukisukkia tuntuu olevan aina jollain sukulaisista, kavereista tai kollegoista. Voi sanoa, että tukisukat lisääntyvät hurjaa vauhtia. Ne ihmiset, jotka ovat tottuneet käymään erilaisissa fysikaalisissa hoitolaitoksissa, näkevät tukisukkia joka paikassa.  Aina tulee uusia värejä, jotka ovat muutakin kuin tekojalan värisiä. Tukisukkia on muodikasta pitää. Sitten on ne, joiden täytyy tukisukkia pitää. Pakosta. Jalat ovat muuten ihan tönköt ja, kuin puupalikat. Tukisukat helpottavat jokapäiväistä elämää näillä henkilöillä huomattavasti. Uskokaa pois.

 

Sitten se negatiivinen asia. Tukisukkien laittaminen jalkaan. Ihan hirveä homma. Jos sormissa ei ole voimaa ja jalka on kuin pullataikina, niin miten ihmeessä tehtävästä voi selviytyä menettämättä hermoja? Ei mitenkään. Apuavälineitä on kyllä olemassa, mutta ei se silti sitä tarkoita, etteikö hermot menisi. Ei ne apuvälineet sitä sukkaa jalkaan laita. Itse se täytyy ahtaa. 

 

Mutta sitten, kun sukka on jalassa. Ai että! Ihana tunne, kun aineenvaihdunta vilkastuu ja paineen saa pois, edes muutamaksi tunniksi päivässä. Pientä helpotusta elämään. Mittaan tukisukkia, autan tukisukkien sovituksessa, laitan tukisukat aina asiakkaalle jalkaan, joten tiedän, että niiden pukeminen on kova homma. Minulla on sormissa voimaa, osaan tukisukkien pukemistekniikan, osaan käyttää pukemisen apuvälineitä. Ei se silti helppoa ole. Hiki siinä hommassa tulee, varsinkin kesäisin ja kotikäynneillä. 

 

Tukisukkien käyttäminen on tärkeää jalkojen kunnossa pysymisen vuoksi. Jos jaloissa on turvotusta, on jo ikää ja aineenvaihdunta on heikkoa niin ei se jalkojen tilanne parane ellei asialle tehdä jotain. Tukisukat on helpoin ja rahallisesti halvin apu ensihätään. Toki tukisukat ovat kalliita, varsinkin jos ne ovat kaapissa eikä niitä käytetä. Menee rahat hukkaan. Muutaman kerran, kun tukisukat on laittanut jalkaan itse, niin oppii tekniikan ja homma helpottuu jokaisella kerralla enemmän. Olen kuullut kummallisistakin tekniikoista saada tukisukat jalkaan. Ihan sama miten, kunhan ne saa jalkaan.

 

Joten, tukisukkien kanssa tarvitaan hermoja. Lehmän hermoja! Ota hyvä asento, paljon aikaa ja mahdolliset apuvälineet käyttöösi. Hengitä, rauhoitu ja anna itsellesi aikaa oppia laittamaan tukisukat. Kyllä se siitä loppujen lopuksi lutviutuu.